Afgaaninvinttikoiran rotumääritelmän mukaan kaikki värit ovat rodulla sallittuja, mutta käytännössä ihan kaikkea ei kuitenkaan rodussa esiinny. Tällä sivulla on tarkoitus avata hieman afgaanien värigenetiikkaa ja auttaa tulkitsemaan MyDogDNA geenitestin tulosta värien osalta. Jos geenitestaus kiinnostaa, afgaaninvinttikoirien rotujärjestö Suomen Afgaanit ry tarjoaa jäsenetunaan alennuskoodia MyDogDNA testipaneeliin.
Koiran värin määrää sen perimät geenit. Lokus on geenin sijaintipaikka kromosomissa ja lokuksessa on aina yksi alleeli isältä, yksi emältä. Väri muodostuu kahdesta väriaineesta eli melaniinista. Tumman värin aiheuttaa eumelaniini ja punertavan feomelaniini. Afgaaninvinttikoiralla eumelaniini on tyypillisesti aina musta. Feomelaniinin sävy voi vaihdella lähes valkoisesta hyvinkin tumman punaiseen. Näistä tumma sävy on dominoivampi.
Koiran genotyypillä tarkoitetaan koiran geeniperimää. Fenotyyppi kuvastaa koiran ilmiasua eli sitä, mitä koirasta voidaan silmin nähdä. Aina kaksi ilmiasultaan eli fenotyypiltään samanlaista koiraa eivät ole samanlaisia genotyypiltään. Tämä johtuu osittain siitä, että alleeleista jotkut ovat dominoivia ja jotkut resessiivisiä eli väistyviä. Näin ollen koiran ollessa eriperintäinen eli heterotsygootti jonkun alleelin suhteen, se saattaa periyttää eri värejä jälkeläisilleen kuin täysin samalta näyttävä kaverinsa, joka onkin ominaisuuden suhteen homotsygootti eli samaperintäinen. Monesti kuuluu puhuttavan että ”koira kantaa väriä X” vaikka se ei päällepäin näykään. Tällä ilmaistaan koiran eriperintäisyyttä jonkun värin suhteen. Kantajuuden voi selvittää geenitestaamalla tai päättelemällä koiran sukutaulusta ja/tai jälkeläisistä. Lisäksi jotkut alleelit ovat vain osittain väistyviä ja eriperintäisenä eli heterotsygoottina väistyvämpi ominaisuus ”kuultaa läpi”.
Toisaalta, joidenkin värien kohdalla voi olla hyvinkin erilaisia genotyyppejä jotka aiheuttavat lähes samanlaisen fenotyypin. Ei ole aina helppoa sanoa pelkän fenotyypin perusteella, mikä on koiran genotyyppi. Siksi geenitestaaminen saattaa toisinaan olla ainoa keino selvittää koiran perimä.
Kaikkia koiran väriin liittyviä geenejä ja alleeleja ei ole vielä löydetty ja tunnistettu, mutta paljon jo tiedetään. Geenitestin tuloksista saa enemmän irti kun tuloksia osaa tulkita, joten käydään seuraavaksi lokukset läpi.
Värilokus E – maski ja resessiivinen punainen
Tässä lokuksessa dominoivin alleeli on maskillinen Em joka tarkoittaa siis mustaa eumelaniinimaskia koiran kuonossa. Maskin vahvuus voi vaihdella hyvinkin paljon ja voimakkaimmillaan maski tekee koiralle tumman kuonon lisäksi myös tumman rinnan ja jalat. Afgaaneilla esiintyy niin vahvaa kuin niukkaakin maskia ja tyypillisesti maski haalenee ja vetäytyy iän myötä. Seuraavaksi dominoivin tässä lokuksessa on villi tyyppi eli maskiton E. Vaikka koira olisi genotyypiltään maskiton, sillä saattaa olla kevyt varjomaski kuonossaan. Tässä lokuksessa afgaaneilla esiintyy hyvin yleisenä myös domino Eg. Domino ei koskaan voi olla maskillinen. Domino on eumelaniinin muuntelija, joten sen vaikutus näkyy parhaiten tummilla koirilla. Afgaani-ihmisten dominona tuntema väri on tyypillisesti tan-merkkivärinen domino, mutta sama geeni muuntelee myös muita värejä. Tan-merkkivärisellä dominolla on tyypillisesti vaalea kuono ja naama, tumma otsapanta, tumma satulakarva ja pitkä karva kasvaa vaaleana. Afgaani, joka ilman dominogeeniä olisi kokomusta, muuttuu dominogeenin vaikutuksesta sinistä muistuttavaksi harmaaksi. Sininen afgaani ei siis ole oikeasti diluuttisininen vaan kokomusta domino. Brindlen kanssa domino tuottaa afgaaneilla oyster brindleksi tai sinibrindleksi kutsutun värin, sillä mustat eumelaniiniraidat vaalenevat harmahtaviksi ja feomelaniinikin haalenee. Soopeliin yhdistettynä domino tuottaa aina maskittoman vaalean koiran. Tyypillisesti dominosoopelin koiran kirsu pysyy mustana, vaikka koira muuten olisi hyvin vaalean kermainen tai peräti valkoinen. Toinen cremeä aiheuttava alleeli on tämän lokuksen resessiivisin muoto resessiivinen punainen ee, joka estää kaiken eumelaniinin ilmenemisen koiran turkissa. Cremellä koiralla ei siis koskaan voi olla maskia. Eumelaniini näkyy kuitenkin koiran ihossa ja kirsussa, joka tyypillisesti on pentuna tumma ja vaalenee iän myötä. Myös silmät saattavat olla vaaleammat kuin muun värisillä koirilla. Vaikka tämä alleeli on E-lokuksen resessiivisin, se saattaa vaikuttaa vaalentavasti koiran kirsuun ja silmiin jo heterotsygoottina. Voi siis olla, että jopa maskillisella koiralla, joka kantaa tätä cremeä aiheuttavaa resessiivistä punaista, on vaaleammat silmät ja kirsu. Resessiivinen punainen koira voi olla genotyypiltään muuten mitä tahansa, kunhan sillä on E-lokuksessa tämä resessiivisin muoto ee. Tästä syystä on aina arvoitus, mitä tällainen kermanvärinen koira periyttää jälkeläisilleen jos genotyyppiä ei ole selvitetty.







Värilokus B – ruskea
Tässä lokuksessa afgaaninvinttikoiralla on pelkästään sen dominoivin muoto B eli musta eumelaniini. Joillain roduilla esiintyy myös suklaan-/maksanruskeaa eumelaniinia ja se periytyy tässä lokuksessa. Ruskea eumelaniini on aina resessiivisempi kuin musta ja se vaalentaa kaiken mustan värin koirasta suklaan-/maksanruskeaksi, niin kirsussa kuin turkissakin. Vaan jätetään nippelitieto tämän lokuksen osalta pois afgaaniosiosta kun se ei rotua varsinaisesti kosketa.
Värilokus K – dominanttimusta
Tässä lokuksessa periytyy dominanttimusta KB joka tekee afgaanista kokomustan. Nimestään huolimatta dominanttimusta ei välttämättä ole pikimusta heterotsygoottina, vaan siitä tulee ns. karhunmusta tai seal. Afgaanilla tämä tyypillisesti näyttää hieman auringossa ruskettuneelta mustalta, jolla naama ja satulakarva on mustaa ja pitkä karva ei niin mustaa, jopa hyvin vahvasti ruskeaa. Tällainen karhunmusta koira voi periyttää myös soopeleita/goldeneita pentuja kun homotsygootti dominanttimusta ei milloinkaan. Tässä lokuksessa periytyy myös brindle Kbr. Brindle tarkoittaa tummia eumelaniiniraitoja koiran feomelaniinialueilla. Afgaanilla brindle näkyy parhaiten pentuna ja aikuisena satulakarvassa. Pitkässä turkissa raidat eivät välttämättä näy selkeästi. Myös geenitestille brindle on vaikea, joten geenitestissä sekä dominanttimustan että brindlen kohdalla lukee koiran olevan joko musta tai brindle. Testi ei osaa erotella onko koira KB vai Kbr vaan se on pääteltävä koiran fenotyypistä. Sen sijaan testi kertoo kyllä onko koira homotsygootti vai heterotsygootti. Toisaalta, testin ilmoittama homotsygootti voi olla muotoa KBKB tai KBKbr. Heterotsygoottina koira voi olla muotoa KBKy tai KbrKy. Jos koiralla ei ole kumpaakaan näistä, eli se on muotoa KyKy, sallii se muiden lokusten näkyä koiran ilmiasussa. Koirasta tulee tällöin sen värinen kuin muut lokukset määrittävät eli jotain muuta kuin musta tai brindle.







Värilokus A – agouti
Tässä lokuksessa dominoivin vaihtoehto on soopeli Ay. Tätä afgaaneilla tyypillisesti kutsutaan goldeniksi tai silveriksi, feomelaniinin sävystä riippuen. Toinen vaihtoehto on tan-merkkiväri At, joka tyypillisesti aiheuttaa mustan koiran jolla on vaaleat feomelaniinimerkit naamassa, rinnassa ja jalkojen sisäpinnoilla. Merkkien sävy voi vaihdella aina syvän punaisesta lähes valkoiseen riippuen siitä, minkä sävyistä koiran feomelaniini on. Tumma punainen sävy on dominoivampi kuin vaalea. Tämän lokuksen resessiivisin muoto on resessiivinen musta aa, joka estää kaiken feomelaniinin ilmenemisen koiran turkissa. Tätä en tiedä afgaanilla esiintyvän vaan tyypillisesti kokomusta afgaani on K-lokuksen dominanttimusta. Sen sijaan erilaiset soopelit ja tan-merkkiväriset ovat hyvin klassisia afgaanivärejä. Vaikka tan-merkkiväri onkin väistyvä soopeliin nähden, saattaa se silti näkyä soopelin eli goldenin koiran ilmiasussa varjostumisena/savuisuutena. Tyypillisesti varjostunut soopeli afgaani on pentuna melko nokisen näköinen, sillä mustat karvankärjet tekevät siitä tumman. Koiran ja turkin kasvaessa väri ”puhdistuu” kun tummat karvankärjet leviävät laajemmalle alueelle. Varjostumista voi olla eri asteista ja aina soopelista/goldenista koirasta ei pysty sanomaan, kantaako se tan-merkkiväriä.





Värilokus D – diluutio
Tässä värilokuksessa dominoivin muoto on musta eumelaniini D. Resessiivinen muoto dd aiheuttaa mustan värin dilutoitumisen siniharmaaksi kaikkialla koirassa, eli myös kirsu, iho ja silmät dilutoituvat siniharmaiksi. Tätä ei afgaaneilla esiinny lainkaan, vaan afgaaninvinttikoiralla siniseksi kutsutaan dominanttimustaa KB koiraa, jonka dominogeeni Eg vaalentaa siniharmaaksi. Dominogeeni ei vaikuta kirsuun, ihoon tai silmiin vaalentavasti, joten sinisellä afgaanilla ei ole sinistä kirsua, toisin kuin diluuttikoiralla.

Värilokus S – valkokirjavuus
Afgaaneilla esiintyy tyypillisesti erikokoisia valkoisia merkkejä rinnassa ja varpaissa, mutta ne eivät välttämättä vielä kerro koiran genotyypistä valkokirjavuuden suhteen. Valkokirjavuus on afgaaneissa harvinaisena esiintyvä resessiivinen ominaisuus, eli se voi kulkea pitkäänkin suvussa aiheuttamatta normaalia suurempia valkoisia merkkejä ennen kuin koira saa pentuja sellaisen partnerin kanssa, joka myös kantaa tätä samaa ominaisuutta. Afgaaninvinttikoira on siis tyypillisesti muotoa SS. Valkokirjavuutta kantava merkataan Ssp ja valkokirjavuutta ilmentävä koira spsp.
Eikä tässä vielä kaikki!
Oikeastaan, tässä oli vasta pintaraapaisu värigenetiikkaan. Pyrin päivittämään ja laajentamaan tätä sivua, kunhan pääsen ottamaan lisää esimerkkikuvia juuri afgaaneista. Lisäksi seuraan innolla uusia MyDogDNA tuloksia ja jos niistä paljastuu jotain uutta ja ihmeellistä afgaanien osalta, pyrin päivittämään tiedon myös tänne. Olisi hienoa, jos useampi uskaltautuisi laittamaan koiransa tulokset julkisiksi. Minulle saa myös jakaa afgaaninsa profiilin henkilökohtaisesti, jos haluaa kysyä tai jutella tuloksesta eikä halua asettaa tuloksia julkiseksi. Jakaminen onnistuu sähköpostilla, tiia33@gmail.com.
