Italianvinttikoira on FCI10 roturyhmän roduista kaikista pienin ja siroin. Siitä huolimatta se on täysiverinen vinttikoira. Italiaanot rakastavat lämpöä ja läheisyyttä. Ne ovat erittäin viisaita ja oppivaisia, niin hyvässä kuin pahassa. Italianvinttikoira taipuu moniin eri harrastuksiin, vain mielikuvitus on rajana. Perinteisten vinttikoiralajien lisäksi italianvinttikoiria nähdään niin tokossa, agilityssä kuin jälkipuuhissakin.
Italianvinttikoira on perusluonteeltaan vilkas, joka lisää niiden riskiä murtaa raajojaan. Niinkin pieneksi koiraksi niillä on älytön nopeus ja ne sinkoilevat ja pomppivat mielellään. Ei siis ole ihme, että onnettomuuksia sattuu. Toisaalta italiaano on aivan on/off -rotu ja villin sinkoilun lisäksi ne rakastavat pesiytymistä ja kasautumista. Italianvinttikoiran paras ystävä on ehdottomasti toinen italiaano, joten yleensä ensimmäisen jälkeen italiaanoja tulee pian toinen, eivätkä useamman italiaanon laumatkaan ole harvinaisia.
Italianvinttikoiralla on käytössä PEVISA eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma. Italianvinttikoiran kohdalla siihen kuuluu silmäpeilaus ja polvitarkastus. Raja-arvoja ei kuitenkaan ole määritelty, vaan tarkoituksena on kartoittaa tietoa rodun terveydestä. Suomalaiset italiaanoharrastajat ovat tutkineet koiriaan paljon laajemminkin kuin pakollisten PEVISA-tarkastusten verran, sillä italiaanoilla esiintyy valitettavan paljon erilaisia sairauksia. Eliniänodote rodulla on kuitenkin korkea.
Quetshadee 