Koiran väri koostuu kahdesta eri väriaineesta eli melaniinista. Tumman pigmentin aiheuttava eumelaniini tulisi sloughilla olla aina musta, mutta se voi olla myös sininen, ruskea tai liila. Kellertävän sävyn tuottaa feomelaniini ja sen väri voi vaihdella aina tumman punaisesta kermanvalkoiseen. Näiden lisäksi on väriä muovaavia tekijöitä, joita kaikkia ei vielä tunneta. Valkoiset läikät rinnassa ja varpaissa ovat tyypillisiä ja johtuvat pigmentin puutteesta.

Sloughin rotumääritelmä kertoo hyväksytyistä väreistä näin: vaalean hiekanruskeasta hiekanpunaiseen ja kaikki sävyt siltä väliltä, musta merkein tai juovikas (brindle). Koiralla voi myös olla musta maski, musta mantteli tai mustat karvankärjet.

Geneettisesti tämä tarkoittaa sitä, että slougheilla ei esiinny lainkaan dominanttimustaa eikä resessiivistä mustaa. Sloughi ei siis voi koskaan olla täysin musta, sininen, ruskea tai liila. K-lokuksessa sloughilla esiintyy vain vaihtoehdot Kbr ja Ky. Näistä Kbr tarkoittaa brindleä eli tummia eumelaniiniraitoja ja ne ilmenevät jos koira perii Kbr edes toiselta vanhemmistaan. KbrKy koira on siis brindle. Ollakseen raidaton, koiran pitää periä yksi Ky alleeli molemmilta vanhemmiltaan. Raidaton koira on siis KyKy ja täten hiekanväriset sloughit eivät voi periyttää brindleä.

Värilokus E määrittää, tuleeko koiralle tumma eumelaniinimaski vai ei. Slougheilla tässä lokuksella vaihtoehtoina ovat Em, joka tarkoittaa tummaa maskia, Eg joka on sloughissa harvinaisena esiintyvä grizzle/domino, E on maskiton ja resessiivinen punainen ee, joka estää kaiken eumelaniinin ilmenemisen koiran turkissa. Slougheilla yleisin ja dominoivin muoto on tumma maski Em, mutta myös maskiton E on hyvin tyypillinen. Sen sijaan grizzle Eg sekä resessiivinen punainen ee ovat melko harvinaisia. Resessiivinen punainen saattaa aiheuttaa jopa lähes valkoisia pentuja, jos samaan koiraan osuu värin vaalentava tekijä. Geneettisesti tällaiset pennut eivät toki ole valkoisia, eikä niillä ole sen enempää terveyshuolia kuin muunkaan värisillä pennuilla. Resessiivinen punainen ee voi toisaalta olla myös hyvin vahvasti punainen, kuten esimerkiksi punainen irlanninsetteri. Sävy määrittyy eri värilokuksessa. Resessiivisen punaisen koiran kirsun värin määrittää sen eumelaniinin sävy, vaikka se ei muuten tällaisessa koirassa näykään. Tällä geenillä on kuitenkin jokin yhteys kirsun ja silmien väriin ja se saattaa vaalentaa niiden väriä vaikka koira olisikin vain heterotsygootti tälle alleelille, eli ns. kantaisi resessiivista punaista. Usein resessiivisen punaisen tai sitä kantavan koiran kirsu on pentuna tummempi ja vaalenee iän myötä. Se saattaa olla ns. talvinenä tai perhosnenä, eli kirsun keskellä on vaaleampi pystyraita.

Värilokus A määrittää sloughilla sen, onko koira soopeli eli hiekanvärinen Ay vai onko sillä musta mantteli eli onko se tan-kuvioinen At. Näistä dominoivampi on Ay, joten jos haluamme tan-merkkivärisiä koiria, on pennun saatava At kummaltakin vanhemmaltaan. Oli koira sitten kumpi tahansa näistä, siihen vaikuttavat myös sekä K-lokus että E-lokus. Sekä soopelilla että tan-merkkivärisellä koiralla voi olla tai olla olematta maski tai brindleraidat. Grizzlellä koiralla ei ole koskaan maskia, mutta sillä voi olla raitoja. Grizzle näkyy parhaiten tan-merkkivärisellä koiralla. Resessiivinen punainen taas estää eumelaniinin eli tumman pigmentin koiran turkissa, joten ee-koira voi olla geneettisesti melkein mitä vaan. Se peittää alleen niin soopelin, tan-merkit kuin brindlen raidatkin.